Runsaan 30 kilometrin päässä Oslosta sijaitseva Bogstadvannet on Norjan tärkeimpiä kilpasoutupaikkoja
Joensuun Penttilän vanha saha lopetti toimintansa vuonna 1988, jolloin 1940-1960-luvuilla kyllästeaineena käytetyn Ky 5 -yhdisteen vaikutusten laajuus ei ollut tarkkaan tiedossa. Kun Joensuun kaupunki vuonna 2008 osti saha-alueelta 32,8 hehtaaria maata tulevaa asuntorakentamista varten, se samalla sitoutui puhdistuttamaan maaperän korkeista dioksiini-, furaani- ja raskasmetallipitoisuuksista. Vuosina 2009-2011 Penttilän sahaalueella toteutettu maaperän puhdistusprojekti on yksi Suomen suurimpia. Erityisen vaativa puhdistettava oli kolmen hehtaarin laajuinen tukkiallas, jonka puhdistusmenetelmäksi Joensuun kaupunki valitsi imuruoppauksen yhdistettynä geotuubi- ja polymeeriteknologiaan.
Prosessi oli myös nopea; oikein valittu polymeeriannostus kiihdytti likaisten sedimenttien puhdistumista, ja Vesirakennus Ojanen Oy:n ruoppaus- ja pumppauskalusto oli oikein mitoitettu vaativaan hankkeeseen. Yhteensä tukkialtaasta ruopattiin noin 50 000 kuutiometriä pilaantunutta maata, joka saatiin joustavasti välivarastoitua geotuubeihin. ”Määräthän kasvoivat alun perin arvioidusta. Ilman tähän valittua teknologiaa läjitysallastilavuus ei olisi riittänyt. Sen sijaan geotuubien ja tehokkaan imuruoppauksen avulla kaikki maa-aines saatiin ongelmatta kuivattumaan ja odottamaan poiskuljetusta”, Toivanen kertoo. Penttilän entisen sahan paikalle on rakentumassa viihtyisä noin 4000 asukkaan asuinalue.
Alun perin pikimustasta vedestä tuli puhdistusprosessin tuloksena puronkirkasta. Kaiken lisäksi geotuubeihin pumpattu liete saatiin kuivatetuksi niin tehokkaasti, että se saatiin loppusijoitetuksi kaatopaikalle turvallisesti ja edullisesti.
Tero Toivanen, Joensuun kaupungin teknisen keskuksen johtaja